AT TINNOFF, WE ARE FOCUSED IN PROVIDING REAL RELIEF FOR PEOPLE SUFFERING FROM TINNITUS. WE DO THIS BY LEVERAGING OUR SCIENTIFICALLY PROVEN MEANS AS OUR STARTING POINT. WHILE BEING CLOSE TO OUR CUSTOMERS - WHO ARE SUFFERING FROM TINNITUS OR WILLING TO HELP WITH A LOVED ONE WITH TINNITUS, WE WANT TO BE AS HUMAN, OPEN-HEARTED AND HELPFUL AS POSSIBLE. WE WANT TO EXCEL IN THE USE OF THE LATEST TECHNOLOGIES TO ENSURE THAT AS MANY PEOPLE AS POSSIBLE CAN GET THE HELP NEEDED. FINALLY, OUR AIM IS ALSO TO EXCEL IN THE PREVENTION OF TINNITUS-RELATED PROBLEMS.

We created Tinnoff, while we think that we can make a real difference. We felt that tinnitus is a too dominant and wide-spread problem: it needs to be solved. We also knew that this is the time to do this, since there is new knowledge about how to deal with the problem.

To begin with, we think that there are simply too many people suffering from tinnitus. Today, tinnitus is the most common clinical conditions in the World. There are millions and millions of people all around the globe feeling pain, depression and anxiety as a result of tinnitus. Depending on the method of counting, roughly every fifth of us suffer from tinnitus. What makes things even worse is that with many of us the stress created by tinnitus can be overwhelming. When tinnitus is studied in detail, it becomes quickly understandable why so many suffer and why it has been so difficult to find a solid method of treatment. The good piece of news is that during the last ten years, more and more profound scientific understanding about tinnitus has been emerging. This has been driven by the development of technology, new tools for the brain research as well steps forward among the medical community. We at Tinnoff think that now the time to deal with tinnitus has arrived.

The vision of Tinnoff is "feeling better together". As our first step, we want to help victims of tinnitus - to ease up tinnitus. To get completely rid of tinnitus is - according to our current knowledge - still impossible, but there are good ways to mitigate the troubles, to help people to cope with tinnitus - to make them feel better about themselves. It is a part of our mission to get complete rid of tinnitus, but this will take more time to carry out.

The core promise of Tinnoff is to help people who are suffering of tinnitus. Our goal has been to develop a novel technology architecture that allows us - normal people - to treat tinnitus in most of the occasions on our own. On top of that, we also provide best practices for those whose loved one is suffering from tinnitus. This is an important goal while seeing somebody in pain without being able to help can be devastating. Finally, we also want to support tinnitus professionals and ear clinics who are meeting tinnitus patients. We want to give them tools and processes, more understanding and confidence to help the victims of tinnitus.

Our product is based on the advanced audio therapy to help people with tinnitus. We are also testing in our labs more advanced treatment features that we hope we would be able to deliver within the next 18 months. Since we think that dealing with tinnitus requires a long-term commitment and there are new, promising tools emerging, we do not want to sell our product as one of. We prefer a membership based model so that a person suffering from tinnitus can receive continuous support - and be equipped with the latest tools always and every day. For our members, we offer customized tinnitus therapy which is tailored and managed during the membership period from our back-end servers. We believe that our approach will lower the cost of tinnitus therapy. We also believe that using the Internet as the back-bone for the whole process enables to increase the quality, accelerate learning as well as to lower the cost. We hope that one day, getting a tinnitus treatment on-line would be as easy as following up one's best friends in Facebook.

By an Internet-based business model, we want to press down the cost as well as improve quality. For us, both of these are highly important. We need quality to be really able to deal with tinnitus - and as driven by our vision, we want to help as many people as possible - meaning that cost must be a continuous focus. Because of this, creating a high quality yet low-cost tool to deal with tinnitus has been our key goal. We want to drive affordability so that as many people as possible can get help to their tinnitus. We are also planning to create gratitude-based options to allow all people suffering from tinnitus can get help. We believe that soon in the future the technology will enable us to do this.

If you decide to join one of our membership programs and become a member of Tinnoff community, we want to provide you with the very best tools to deal with tinnitus. We also want to build a long-lasting relationship - in order to be able to deal with the problem today and also in the future. To get even better in understanding the root causes of tinnitus, we are all the timing driving our research agenda further. Soon in the other news sections, you will be able to hear more about our future focus.

Now, it is time to get going!

We would like to invite you to join our efforts to fight against tinnitus: to help you and our fellow-citizens. We believe this is the fair thing to do. Overall, being fair and human with tinnitus plays an important role in our plan , since tinnitus is a miserable problem. Therefore, we continue to donate a majority of the membership fees in tinnitus research, helping people with ear related problems and prevention of hyperacuse, tinnitus and acute noise damages.

In conclusion, I would like to welcome you to our team. Please get familiar with our approach, register to test our technology and to get really deeply involved. If you have any questions or comments, I will be happy to hear them and discuss more.

Tinnitus is a phantom auditory perception which is maintained by abnormal activity in the cerebral cortex. TINNOFF has launched a brain research project which uses magnetoencephalography to study physiological correlates of tinnitus and tinnitus therapy.

Tinnitus is a phantom auditory perception which is maintained by abnormal activity in the cerebral cortex. While inner ear damage is the most prevalent cause for tinnitus, the primary mechanism underlying tinnitus is the maladaptive plasticity in the brain triggered by the inner ear damage. Consequently, brain research has associated tinnitus with alterations in aspects of cortical brain activity such as rhythmic patterns of activity, and responsiveness to external sound stimuli.

Magnetoencephalography (MEG) is a safe and a totally non-invasive method for studying the activity of human brain. It combines high temporal resolution, in the order of a millisecond, to the possibility of localizing the activity within the brain in 3D. Thus, MEG is ideally suitable for studying tinnitus-related activity in cortical areas of the brain.

In order to provide physiological indices of tinnitus, TINNOFF has launched an MEG research project which compares brain activity of both tinnitus patients and control subjects without tinnitus. The study is expected to reveal immediate changes in brain activity related to the latest therapeutic interventions targeted for tinnitus patients.

Tinnitusta esiintyy lyhytaikaisesti lähes kaikilla, mutta pitkäkestoisena sitä on noin 10%–15%:lla aikuisväestöstä. Muutamalla prosentilla tinnitus on invalidisoivan häiritsevää. Useimmiten tinnituksen syy (melu, tulehdus) sijainnee korvassa, mutta kuuloelimen vaurio on todennäköisesti vain osa monimutkaista prosessia, joka lopulta johtaa tinnitusaistimukseen. Sen syntyyn ja ylläpitoon osallistuu myös keskushermosto (kuulorata) monimutkaisten hermoyhteyksien ja aktiivisten prosessien kautta. Viime aikojen tutkimus on osoittanut kuuloradan hermoverkoston ja siihen liittyvien hermoyhteyksien toimintahäiriöt tärkeäksi mekanismiksi tinnituksen ylläpidossa. Mekanismien lisääntynyt ymmärtäminen on samalla luonut uusia mahdollisuuksia tinnituksen hoidon kehittämiseksi.

Lyhennelmä artikkelista, julkaistu Suomen Lääkärilehdessä 4/2012 vsk 67

Kirjoittajat: Roderik Mrena, LT, erikoislääkäri; Jukka Ylikoski, professori (emeritus); Antti Mäkitie, professori

Tinnituksella on ääniaistimusta ilman ulkopuolista äänilähdettä. Tinnitusta esiintyy 10–15 %:lla aikuisväestöstä, iäkkäämmillä jopa yli 20 %:lla (1). Suomessa yli 500 000 henkilöllä esiintyy toistuvaa tai jatkuvaa tinnitusta, ja noin 2% väestöstä kokee tinnituksen erittäin häiritsevänä.

Tinnitus saattaa liittyä useisiin eri tiloihin ja sairauksiin kuten esimerkiksi kilpirauhasen toimintahäiriöt, korvavahan kertyminen, lääkeaineet, meluvamma, purentahäiriöt tai välikorvan tulehdus. Käytännössä tuntemattomasta syystä alkava tinnitus (ns. idiopaattinen tinnitus) - joka tosin usein liittyy sisäkorvavaurioon ja kuulonheikkenemään - on ylivoimasesti yleisin tinnituksen muoto. Tinnituksen tavallisin tunnettu syy on akuutti meluvamma, johon lähes aina liittyy tinnitus, ainakin aluksi. Tinnitus voi myös olla meluvamman ainoa oire. Tinnitusääni on yleensä korkeataajuista, ja potilaat luonnehtivat sitä tyypillisesti vinkuvaksi tai soivaksi. Ääniaistimus voi vaihdella hyvinkin paljon, ja se saattaa koostua useasta erilaisesta äänestä. Tinnitus voi olla jatkuvaa tai ajoittaista.

Kuuloaistimuksen syntyminen

Kuuloaistimus syntyy siten, että ääniaallot kantautuvat korvakäytävän kautta tärykalvolle, jonka värähtelyt siirtyvät kolmen kuuloluun välityksellä sisäkorvaan. Ääniaaltojen mekaaninen energia siirtyy simpukassa olevan kuuloelimen (Cortin elimen) karvasoluihin. Karvasolujen jännitemuutoksen (depolarisaation) synnyttämät biosähköiset impulssit siirtyvät kuulohermoa pitkin aivorungon kuulotumakkeisiin ja kuuloradan eri tasojen välittämänä lopulta kuuloaivokuorelle, jossa tapahtuu varsinainen äänen aistiminen.

Kuulorata ei ole pelkästään passiivinen mekaanisen energian muunto- ja siirtokoneisto korvasta kuuloaivokuorelle, vaan sillä on yhteyksiä muualle keskushermostoon. Tinnituksen yhteydessä on todettu aktivoitumista aivojen monilla alueilla; otsalohkossa (prefrontaalinen korteks), assosiatiivisilla alueilla sekä tunne-elämästä vastaavalla limbisellä alueella (mantelitumake). Tämä viittaa ääniaistimusten prosessointiin tunteiden, muistin ja valpastumisreaktion kautta (2).

Äänet, joille altistumme, eivät siis kantaudu sellaisinaan kuuloaivokuorelle ja tietoisuuteemme vaan kuulorata ja sen moninaiset yhteydet esimerkiksi limbiseen systeemiin osallistuvat aktiivisesti kuuloelimestä tulevan biosähköisen impulssivirran prosessointiin. Nämä alueet osallistuvat kuuloaistimukseen siten, että kuultu informaatio prosessoidaan ja analysoidaan, eli siitä haetaan tunnistettavia komponentteja. Äänten tunnistus perustuu assosiaatioihin ja aiemmin opittuun. Keskushermosto siis käsittelee korvan kautta tullutta informaatiota, ja informaation ja antaa sille merkityssisällön.

Osa äänistä käsitellään uusina tai uhkaavina, ja kuulorata pyrkii vahvistamaan niiden havainnointia, kun taas osa äänistä luokitellaan merkityksettömiksi, eivätkä ne saa tärkeäksi koettua merkityssisältöä (3). Alkuun häiritsevältäkin tuntuva ääni, kuten esim. kaappikellon raksutus tai liikenteen melu, voi hiljalleen muuttua merkityksettömäksi taustaääneksi, kun aivot oppivat sen kuuluvan turvallisten äänten joukkoon. Tässä tapahtuu siis ääniaistimuksen habituaatio. Ilmiö on ymmärrettävissä ihmisen kehitystaustaa vasten. Uudet ja poikkeavat ärsykkeet on ollut tärkeää tuoda tietoisuuteen jopa unen läpi uhkien havaitsemiseksi. Tällaiset merkityssisällöltään tärkeiksi koetut äänet voivat aiheuttaa jännitystä, pelkoa ja negatiivisia tunnetiloja (3).

Tinnitusaistimuksen syntyminen

Tietoisuuden kynnyksen ylittävä tinnitus on seurausta kuuloradan toiminnan muutoksesta (4). Perifeerisestä syystä, kuten kuulovauriosta, johtuvassa tinnituksessa tilanteen laukaiseva syy sijaitsee todennäköisesti simpukassa, mutta ilmeisesti se on vain yksi osa monimutkaisessa prosessissa, joka lopulta johtaa tinnitusaistimukseen (5). Kyseessä on kuuloradan hermosolujen epänormaali biosähköinen toiminta (6). On esitetty, että kun simpukassa, jossa eri taajuusalueet ovat edustettuina – matalat kärjessä ja korkeat tyvessä- kuten koskettimet pianossa, vauriota bvastaava taajuusalue kuuloaivokuorella jää paitsi periferiasta tulevaa impulssivirtaa. Tätä vajausta paikkaavat viereiset reunataajuudet, jotka tulevat yliedustetuiksi ja -vahvistetuiksi muihin taajuuksiin nähden. Nämä reunataajuudet myös menettävät estävän (inhibitorisen) signaalin alueelta, jonna hermoimpulssin kulku on loppunut. Syntyy epätasapaino stimuloivien ja estävien signaalien kesken, joka johtaa lisääntyneeseen aktiivisuuteen. Normaalisti tällainen yliaktiivisuus, eli tinnitus- signaalin aihio, suodatettaisiin pois, eikä se saavuttaisi tietoisuutta. Jos limbinen järjestelmä ei toimi kunnolla, tinnitussignaalia ei suodateta, ja se saavuttaa tietoisuuden ja syntyy tinnitus (7).

Perifeerisen simpukkavaurion seurauksena vaurioituneet karvasolut eivät siis enää lähetä hermoimpulsseja normaalisti keskushermostoon päin ja ilman impulsseja jäävät kuuloradan alueet yrittävät kompensoida tätä vajetta spontaanin toiminnan lisääntymisellä. Puhutaan ns. maladaptiivisesta neuronaalisesta muovautuvuudesta (8), jota on esitetty mekanismiksi myös monissa neurologisisissa ja psykiatrisissa tiloissa, kuten raaja-amputaation jälkeisessä aavesäryssä ja epilepsiassa (9). Jos kuulojärjestelmässä tämän ”muovautuvuusylilyöntitoiminnan” suodatus ei onnistu, seuraa tinnitus.

Tinnitus ja muut valeaistimukset, kuten aavesärky, ovat todennäköisesti seurausta usean aivoalueen toiminnan muutoksesta (kuva 1), ja valeaistimukset ovat tavallaan oppimisen seurausta. Kun sensoriset ärsykkeet puuttuvat kuulovaurion tai raajan amputoinnin jälkeen, valeaistimus vahvistuu, ja assosiaatio negatiivisiin tunteisiin ylläpitää tätä tilaa oppimisprosessin välityksellä. Oppimismekanismien kautta aaveaistimus liitetään ahdistukseen ja muistimekanismien välityksellä siihen liittyvä ahdistus vahvistuu (10).

Ihmisen vanhetessa ilmenevän tinnituksen on ajateltu olevan mahdollisesti seurausta aiemmista meluvammoista, joiden aiheuttama häiriö kuuloradassa on pystytty kompensoimaan. Iän mukana kompensaatio- ja inhibitiomekanismit heikkenevät, ja kuulovauriosta johtuva tinnitus muuttuu aistittavaksi (6).

Lopuksi

Ensisijainen hoitotavoitteena on tinnituksen aiheuttaman stressireaktion ja siihen usein liittyvien unihäiriöiden, ahdistuksen tai masennuksen hoito.

Toinen tavoite on itse tinnitusaistimuksen vaimentaminen, jossa tutkimuksen painopiste on siirtymässä enemmän sentraalisiin mekanismeihin. Nykytiedon perusteella tinnituksen neurobiologinen selitys pohjautuukin kuuloaivokuoren uudelleenorganisoitumiseen ja siihen liittyvään ylitoimintaan. Näin ollen aivojen plastisen muovautumisen tutkimus ja siihen pohjautuvat kuntoutusmenetelmät tarjoavat aunutlaatuisia, uusia mahdollisuuksia myös tinnituksen hoitamiseen.

Kirjallisuutta

1 Hoffman HJ, Reed GW. Epidemiology of tinnitus. Kirjassa: Snow JB, toim.Tinnitus: theory and management. London: Hamilton 2004;17–41.
2 Mirz F, Gjedde A, Ishizu K, Pedersen CB. Cortical networks subserving the perception of tinnitus--a PET study. Acta Otolaryngol Suppl 2000;543:241–3.
3 Jastreboff PJ. Phantom auditory perception (tinnitus): mechanisms of generation and perception. Neurosci Res 1990;8:221–54.
4 Baguley DM. Mechanisms of tinnitus. Br Med Bull 2002;63:195–212.
5 Bartels H, Staal MJ, Albers FW. Tinnitus and neural plasticity of the brain. Otol Neurotol 2007;28:178–84.
6 Roberts LE, Eggermont JJ, Caspary DM, Shore SE, Melcher JR, Kaltenbach JA. Ringing ears: the neuroscience of tinnitus. J Neurosci 2010;30:14972–9.
7 Rauschecker JP, Leaver AM, Muhlau M. Tuning out the noise: limbic-auditory interactions in tinnitus. Neuron 2010;66:819–26.
8 Engineer ND, Riley JR, Seale JD ym. Reversing pathological neural activity using targeted plasticity. Nature 2011;470:101–4.
9 Lozano AM. Harnessing plasticity to reset dysfunctional neurons. N Engl J Med 2011;364:1367–8.
10 De Ridder D, Elgoyhen AB, Romo R, Langguth B.Phantom percepts: tinnitus and pain as persisting aversive memory networks.Proc Natl Acad SciUSA 2011;108:8075– 80.

29.3.2012 perustettu Taltioni osuuskunta lähtee konkreettisesti viemään ekosysteemin kehitystä eteenpäin suunnitellun mukaisesti. Perustajajäsenistö muodostuu 27 organisaatiosta, jotka edustavat laajasta ja monipuolisesti terveydenhuollon palvelunkehittäjiä, käyttäjäorganisaatioita ja ICT-toimijoita. Mukana on sekä julkista että yksityistä sektoria edustavia osapuolia.

Sitran Kuntaohjelman Terveystaltio-hankkeessa on kahden vuoden aikana edetty laajalla rintamalla kohti selkeitä tavoitteita, kuten alustaratkaisuesitystä ja Taltioni osuuskunnan perustamista. Taltioni palvelusta on tarkoitus muodostaa terveydenhuollon toimijoiden ja hyvinvointipalvelujen tuottajien yhteinen tietovarasto ja palvelualusta. Taltioni mahdollistaa uusien ratkaisujen ja toimintatapojen kehittämisen ja tuo uudenlaisen kansalaiskeskeisen ajattelutavan terveydenhoitosektorille. Se luo myös edellytyksiä entistä yksilöllisempien ja kustannustehokkaampien palvelujen syntymiselle.

Tinnoffin toimitusjohtajan Antti Koivulan mukaan Taltioni tukee visiota helppokäyttöisestä ja lisäarvoa luovista Internet-pohjaisista terveydenhuoltopalvelusta. Se vahvistaa alan toimijoiden yhteistyötä sekä luo mahdollisuuksia uusille innovaatioille. Lisäksi sen kautta voidaan vaikuttaa asiakkaan tietoturvaa parantaviin ratkaisuihin laajasti osana Suomalaista tietoyhteiskuntaa.

Lisää aiheesta:

Taltioni.fi lisätietoa Taltionista (http://www.taltioni.fi)
Sitra.fi lisätietoa Terveystaltio-hankkeesta. (http://www.sitra.fi/)

Joka toisella tinnitukseen apua hakeneista on merkittäviä univaikeuksia, joihin tyypillisesti kuuluu nukahtamisvaikeus tai unensaanti öisen heräämisen jälkeen.

On syytä muistaa, että unen tarpeemme vaihtelee paljon. Joillekin harvoille riittää 4 tuntia. On myös joitain harvoja, jotka tarvitsevat 10 tuntia unta yössä. Keskimäärin riittää 8 tuntia unta.

Merkittäväksi univaikeus määritellään silloin, jos uni ei tule puolen tunnin kuluessa ja tätä tapahtuu kolmena tai useampana kertana viikossa monen kuukauden ajan.

Tällaisia pitkäkestoisia ja joskus päivittäistä toimintakykyäkin haittaavia unihäiriöitä esiintyy tavallisesti 10%:lla väestöstä ja yli 65-vuotiailla 20%:lla. Tinnituksesta kärsivillä tällainen hankala unihäiriö on siis 3-5 kertaa yleisempää.

Unihäiriöitä on yleisesti selitetty mm. elämäntilanteen stressaavuudella. Toisaalta on osoitettu, että lähtökohtaisesti huonounisilla on keskiväestöä enemmän ahdistuneisuutta, keskittymisvaikeuksia, huolestuneisuutta ja stressiä.

Viime aikoina on kiinnitetty huomiota siihen, että kaikki huonouniset - syystä riippumatta - alkavat ennakoida ja huolestua, siitä saavatko he unta ylipäänsä. Keskeiseksi muodostuukin unen saannin tarkasteluun keskittyminen ja siitä huolestuminen. Tämä on erityisen tyypillistä kipupotilaille ja - myös tinnituksesta kärsiville, jolle univaikeudet herättävät huolta, stressitason nousua ja epätarkkoja olettamia unihäiriöidemme syistä ja seurauksista (näitä kiertäviä ajatuksia kutsutaan ns. automaattisiksi ajatuksiksi).

Automaattiset ajatukset ovat tyypillisiä tilanteille, joissa huolestumme olotilastamme, emmekä ymmärrä, mistä se johtuu. Näin käy tinnituksessakin. Sitä on vaikea ymmärtää, joten ihmismieli toimii loogisesti ja etsii sille arjen kokemuksista vastausta. Ja, kun vastausta on vaikea löytää, alamme etsiä vastausta omista reaktioistamme ja tarkkailla niitä. Tyypillisiä ovat syyn etsiminen vähäpätöisestä ulkoisesta tapahtumasta, kohtalon sinetöimät ehdottomat ja katastrofaaliset ajatukset sekä selviytymisen mahdottomuutta koskevat virheajatukset.

Omien reaktioiden tarkkailu, huoli ja kapeutuneet automaattiajatuksemme piiskaavat meitä ajattelemaan yhä huolestuttavampia mahdollisuuksia. Juutumme huolestuneisuutemme tarkkailuun ja siten ruokimme stressikierrettämme.

Alamme tarkkailla, olenko nukkunut yhtään. Ja vaikka olisin, usein stressitilanteeseen liittyvä vääristynyt mielikuva on, että "valvoin koko yön". Pahimmillaan kierre vie siihen, että alamme pelätä nukkumaan menoa tai, että mielessä pyörivät ajatuksemme estävät rauhoittumisen ja nukahtamisen.

Ongelmaksi muodostuu myös se, että yritämme "suojautua" unen saannin vaikeudelta ja ennakoida sitä. Katsomme TV:tä myöhään, yritämme nukkua pitkään aamulla, otamme useita päiväunia ikään kuin "varastoon", jolloin kunnon yöunien saanti entisestään vaikeutuu.

On syytä muistaa, että kuitenkin useimmat tinnitusta kokevat ja tinnitukseensa apua hakeneistakin puolet nukkuu normaalisti. Hyvä uni on siis mahdollista. Lisäksi tiedämme, että huonosti nukkuvien tinnituspotilaiden tinnitus ei eroa hyvin nukkuvien tinnituksesta.

Tinnituksesta kärsivien unen laatu näyttääkin olevan eniten seurausta huolestuneisuuden ja stressitason noususta ja sen seurauksena automaattisten ajatusten ("ei tästä mitään tule") - ajatuksista. Jo huoli tinnituksen vaikutuksista voi käynnistää univaikeuksien kierteen.

Miksi sitten juuri tinnitus käynnistää univaikeuksia?

Uni ja nukahtaminen liittyvät hiljaisuuteen ja ääniympäristön vaimenemiseen. Seurauksena on, että hiljaisuudessa aistimme tinnituksemme kilpailevien ärsykkeiden puuttuessa entistä paremmin. Se ikään kuin korostuu ainoana ääniaistimuksena, joka on tarjolla.

Toisaalta nukkumaan mennessä meillä on aikaa tarkkailla omia reaktioitamme ja tilaamme - ja siis myös tinnitustamme - arjen kaiken kiireen jälkeen. Havaitsemme ehkä, että tässä hiljaisuuden tilassa, ettei tinnitus ole helpottunut tänäänkään.

Ja, kun lopulta nukahdamme, saatamme uneen normaalisti kuuluvien valvevaiheiden aikana keskittyä tinnituksemme kuunteluun. Ja, jos ääni on hyvin häiritsevä, saatamme jopa juuttua siihen ja sen herättämään ahdistukseen. Kierre voi alkaa ja unen saaminen vaikeutuu.

OLENNAISTA NUKKUMISTILANTEISSA ON SE, ETTÄ TINNITUS EI OLE MUUTTUNUT VAAN, ETTÄ ON ÄÄNIYMPÄRISTÖ HILJAINEN!

Tinnoff on edistynyt itsehoitojärjestelmä tinnituksen, tuon monelle tutun ja viheliäisen vaivan hoitamiseen. Palvelussa räätälöidään ääniterapiahoito asiakkaan tinnitusvaivan mukaan.

Lue artikkeli kokonaisuudessaan Forum Viriumin verkkosivuilta.